Puhuuko jumala sinulle?
Jos puhuu, totteletko?
Olisitko valmis tekemään mitä vain Jeesuksen tai jumalan puolesta?
Olisitko valmis tappamaan?
Eihän jumala voisi sellaista käskeä, eihän?
No voi se, lue raamattusi.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
'...and I was rummaging around
in the attic and I found the
original copy of the Bible.
Which was nice.'
- Patrick Nice
8 comments:
Kyllä
parhaani mukaan
en
en
ei
ei, raamattu ei kehoita minua tappamaan
Eli tottelet, mutta et tappaisi, jos jumala käskisi? Toivottavasti asia on niin.
Jumala nimenomaan käskee useastikin tappaa ihmisiä raamatussa, miksi se ei voisi tehdä sitä nykyäänkin. Raamattu ei ehkä käske, että "Pekka hei siellä, tapa!", mutta kai se voisi tehdä niin myös nykyäänkin.
Joo, en tappaisi ketään. Se ei olisi linjassa sen kanssa mitä tiedän Jumalasta. Mielestäni se on ihan hyvä kriteeri sisäiselle objektiivisuudelle. Ilman tällaista tarkastelua 'jumalallisen' arvovallan saa kaikenlaiset päähänpistot.
On aivan totta että Raamatun alkulehdillä on kovinkin raakaa peliä. On hyvä silti tiedostaa, että pelisäännöt muuttuivat matkan varrella. Ns. Vanha liitto perustui lakeihin ja uhreihin. Uudempi perustuu armoon. Me elämme jälkimmäisessä ja jätämme eläinuhrit uhraamatta ja pakanoihinkin suhtaudutaan suopeammin.
Mukava kuulla, ettet tappaisi.
Jumala siis muutti mieltään tuossa testamenttien välillä?
Eli kymmenen käskyäkin voidaan unohtaa, ne kun on VT:ssä?
Ei ole koskaan tullut mieleen, että noin ristiriitainen ja usealla tapaa huonokin kirja olisi jotain muuta kuin jumalallinen ilmoitus?
Kymmenen käskyä on edelleen hyvä ohje. Eli älä sinäkään riennä tappamaan tai varastamaan.
Ei ole kyseessä niinkään mielenmuutos, kuin pitkän tähtäimen suunnitelma. VT:n uhrikäytännöt olivat vertauskuva Jeesuksen kuolemasta. Kun Jeesus, täydellisenä uhrina koko ihmiskunnan kaikkien syntien puolesta, kuoli ei muita uhreja enää tarvita.
Menemättä turhan syville yksityiskohtiin, ennen ja jälkeen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen, meidän asemamme suhteessa Jumalaan muuttui.
Raamatun ristiriitaisuus on samanlainen myytti kuin evoluution epäjohdonmukaisuus. Kyse on puhtaasti ennakkoluuloista, ei tiedosta.
Hyvyys ja huonous on taas täysin mielipidenäkökulmaa. Minusta Raamattu on hyvä, kertoo olennaisen Jumalasta ja elämästä.
Kymmenen käskyä on edelleen hyvä ohje.
No, vaikka ne ekat kolme ovatkin Jahwen herkkähipiäisyyden osoituksia, niin onhan niissä asiaakin.
Eli osa Vt:stä kelpaa, osa ei?
Tämä on sitä marjojenpoimintaa...
Ei ole kyseessä niinkään mielenmuutos, kuin pitkän tähtäimen suunnitelma. VT:n uhrikäytännöt olivat vertauskuva Jeesuksen kuolemasta.
No, voihan sen noinkin selittää. Mutta entäs kun Jahwe käskee kivittää sapatinrikkojan? Mikä vertauskuva siinä on? Onko se oikeasti vertauskuvallinen kannanotto kauppojen sunnuntaiaukioloa vastaan?
Kun Jeesus, täydellisenä uhrina koko ihmiskunnan kaikkien syntien puolesta, kuoli ei muita uhreja enää tarvita.
Mihin tämä yksi tarvittiin? Kuka/mikä tätä uhria vaati? Jumala itse, vai joku vielä kovempi tekijä?
Raamatun ristiriitaisuus on samanlainen myytti kuin evoluution epäjohdonmukaisuus. Kyse on puhtaasti ennakkoluuloista, ei tiedosta.
Ensinnäkään, evoluutioteorian ei väitetäkään olevan jumallista alkuperää. Toisekseen, Raamatun ristiriitaisuudesta päästään eroon tekemällä vain hyvin ihmeellisiä tulkintoja, oikeastaan vippaskonsteilla.
Täältä voi aloittaa tulkinnan:
http://skepticsannotatedbible.com/contra/by_name.html
Hyvyys ja huonous on taas täysin mielipidenäkökulmaa. Minusta Raamattu on hyvä, kertoo olennaisen Jumalasta ja elämästä.
Totta, hyvyys/huonous on mielipideasia.
Kertoo olennaisen jumalasta?
Kuten, että koska hän lepäsi seitsämännen päivän, muidenkin pitää. Jos raamattu (kokonaisuudessaan, ei nyt unohdeta sitä VT:tä, vaikka se niin nolo onkin) kertoo olennaisen jumalasta, jumala on aika ikävä hahmo.
Olennaisen elämästä?
Kuten mikä tahansa fiktiivinen teos, esim. Kalevala.
Marjanpoimintakin on näennäistä. Teologiaa on pohdittu jo hyvinkin kauan ja aiheeseen tutustumalla asiaan liittyvän johdonmukaisuuden voi ymmärtää. On hyvä kysymys; miksi osa VT:stä on merkittävämpää? Vastauksiakin on tarjolla. Palataan siihen vielä.
Yhteys sapatinrikkomisen ja sunnuntaiaukiolon välillä on ihan mielenkiintoinen. Esimerkin sapatinrikkoja eli VT:n aikaan, siwan lähikauppiaat UT:n aikaan. Onko meidän kivitettävä kauppiaat? -Ei.
VT:n aikaan oli laki. Lakia noudattamalla oli mahdollisuus pelastua ja elää Jumalan suosiossa. UT:n aikaan laki on ohjeena, mutta pelastusta se ei tarjoa. Edelleen laki kertoo millaista elämää kannattaa elää. Ihmisluonteen heikkous ja taipumus pahuuteen estävät meitä elämästä täydellistä ja virheetöntä elämää.
Jeesuksessa Jumala sovitti ihmiset itsensä kanssa. Jumala on oikeudenmukainen ja pyhä. On oikeudenmukaista että virheistä rangaistaan. Pyhyys puolestaan ei voi sulattaa tai hyväksyä pahuutta tai vilpillisyyttä.
Järkeenkäypä vertaus on verrata Jumalaa tuomariin, joka liikennelain mukaan tuomitsee rattijuopon kärsimään rikkeestä määritetyn rangaistuksen. Jeesus on uhri, jolla syyllinen vapautetaan rangaistuksesta - sen maksaa joku toinen.
Laki vaatii oikeutta, armo vapauttaa rangaistuksesta.
UT on armon aikaa. Siwan kauppiaat pelastuvat sapatista huolimatta, jos joku vapauttaa heidät rikkeestä määritetystä rangaistuksesta. Samoin käy rattijuoppojen.
Ei ole enää kyse lain noudattamisesta, se olisikin meille mahdotonta. Meille tarjotaan sen sijaan vapautta.
Jos joku maksaa pyyteettömästi sinun parkki- ja ylinopeussakkosi, onko hän erityisen ikävä? Entäpä jos kyse olisi kuolemanrangaistuksesta ja joku haluaa sinun elävän vaikka se tarkoittaisi hänen kuolevan?
Olen pahoillani, mutta sinulla tuntuu olevan epätodellinen mielikuva Jumalasta. Minusta hän on mukava.
Raamatun ristiriitoja on tutkittu tällä sivustolla -->
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatun_ristiriitojen_tarkastelua.html
Post a Comment